Ensimmäiset asukkaat
Ensimmäiset asukkaat tulivat
Kapeenkylän lähiseuduille pian jääkauden jälkeen noin 9000 vuotta
sitten. Kapeenkylä oli tuolloin lähellä merenrantaa, ja
Näsijärven vedet laskivat Pohjanlahteen. Merkit ihmisistä vähenevät
pronssikaudelle tultaessa noin 4000 vuotta sitten. Alue oli siitä
lähtien lappalaisten ja Näsijärven reittiä kulkeneiden
eränkävijöiden satunnaisesti asuttama.
Kuvan kartta
on vuoden 1650 paikkeilta.
|
|
|
Lapinrauniot eli muinaishaudat
Lapinrauniot Kapeenniemen
kärjessä lienevät rautakaudella vaeltaneiden metsästäjien tekemiä.
|
|
Röykkiöt sijaitsevat kivikkoisen niemen kärjessä lounaisrannalla. Toinen
lapinraunio on kalliopohjalla, halkaisija 10 m. Rauniota on pengottu keskeltä,
ilmeisesti kiviä on kannettu niemenkärjen kummeliin sekä rajapyykkiin 2 m:n
päähän. Toinen raunio on rinteessä kalliolla, halkaisija 10 m, kork. 0,5 m.
Rauniossa on keskellä kuopanteita ja penkomisjälkiä. Lapinrauniot ovat
reunakehällisiä; reunakivetys on tehty korkeaksi ja muurimaiseksi. Niemen
keskellä, harjun korkeinta kohtaa pitkin kulkee hiekkatie. (Inv. Teija Nurminen
1994)
|
|
Rautakauden lopulta 1100-luvulta Teiskon alue kuului rintamaiden
viljelijöiden (pirkkalaisten, hämäläisten ja satakuntalaisten) eräalueisiin.
Ensimmäiset maininnat Pohjankapeen kylästä ovat ajalta, jolloin se kuului
Pirkkalan eräalueisiin, myöhemmin 1400-luvun alussa kylä kuului Pirkkalasta
eronneen Messukylän pitäjään ja sen alaisen Teiskon kappelin alaisuuteen.
Sivun alkuun
|
Pysyvä asutus
Ensimmäinen pysyvä tila, Pohjankapee, perustettiin 1571. Kylän
taloluku lisääntyi vuonna 1764, jolloin veljekset Antti
Matinpoika ja Jooseppi Matinpoika jakoivat Pohjankapeen talon kahtia: Ylä-Kapeeksi
ja Ala-Kapeeksi. Vuonna 1795 kylässä on ollut myös neljä torppaa.
Kolmas talo, Hietalahti, perustettiin 1808. Tällöin kylän
alueella oli jo kolme taloa ja seitsemän torppaa.
|
|
Taloista kyliksi
Pohjankapeeseen perustettiin kymmenen uutta taloa 1900 - 1910. Torppia ja mäkitupia alettiin lunastaa
itsenäisiksi, ja talolliset jakoivat aikaisempaa useammin
perintötalonsa, mikä oli aiemmin lainsäädännön rajoittamaa
ja harvinaista. Tämä ajanjakso on ollut merkittävin nykyisen
kyläkuvan muodostamisessa.
Sivun alkuun
Lähteet:
Kapeenkylän maisemanhoitosuunnitelma
Erkki Laitinen,
Kurun historia
Tampereen kaupungin karttasivut, muinaishaudat |
|