Kapeen maa- ja kotitalousseura, Kapee

Kapeen luonto

Kapeenkylän monipuolinen ja kaunis luonto sekä sijainti Näsijärven tuntumassa antavat hyvät puitteet ja mahdollisuudet viihtyisään työympäristöön, asumiseen ja vapaa-ajan viettoon. Näihin maisemiin on kylän ensimmäinen asukas asettunut jo 1500-luvulla, joten kylällä on pitkä historia.

Niemi-Kapeen laidun (kuvassa) kuuluu Naturan perinnemaisemiin.

Rantaniityillä on Tampereen seudulla harvinainen hentosuolakkeen kasvualue. Sen seurana kasvaa aholeinikkiä, luhtalemmikkiä, kuminaa, lehtoarhoa, jäkkiä, hirssisaraa ja luhtatädykettä. Merkittävin laji on harvinainen lietetatar.

Lähde: Kari Korte ja Lasse Kosonen, Tampereen arvokkaat luontokohteet. 2003.

Luontopolku

Kapeen metsäluontoon voi tutustua kyläläisten vuonna 1999 rakentamalla luontopolulla. Oppaina toimivat Kalle Hietalahti, puh. 050 535 8951, ja Raine Vähätalo, puh. 0500 337 779.

Metsäautotie, rakennettu 1966
Männyn istutusalue 1976
Patasuo - vanha turpeennostopaikka. Turvetta ajettiin talvisin hevosilla Yläkapeen pelloille.
Kuusen istutusalue 1999
Kuusen istutusalue 1998
Männyn luontainen uudistusalue 1998
Hietalahden vanhat kaivot, jotka olivat käytössä 1960-luvulle asti. Vesi meni omalla painollaan Hietalahteen.
Laavu, rakennettu talkoovoimin 1999. Laavun edessä on nuotiopaikka.
Kalliometsä, josta näkymä Näsijärvelle Muroleen kanavan suuntaan.
Keloutunut "käkkärämänty"
Piikkistenvuori, korkeus 175 m. Vuorelta on näkymä Näsijärvelle: vasemmalla Unnekivensalmi, oikealla Muroleen kanava. Iso saari on Lietsaari. Kari jossa on majakka, on nimeltään Solkiankari.
Iso siirtolohkare, merkitty karttaan.
Koivun istutusalue, entinen pelto
Tuomi (merkitty puu)
Tanelinlähde. Polulle voi lähteä myös tästä.
Levonvuori

Sivun alkuun