Teiskon alue on aikoinaan ollut Pirkkalan, Lempäälän, Vesilahden ja Messukylän asukkaiden eränkäyntimaata, eli sitä ”ulkomaata” joka on säilynyt tokaisussa: ulkomaille Teiskoon.

Tuolloin Teisko on ollut lähes asumatonta saloseutua, joskin alueella on ollut jo noin 5000 vuotta sitten muutamia kivikauden asukkaita, samoin myöhemmin pronssikaudella. Viikinkiajalla, vuosina 800-1000 Teiskossa on asuttu harvakseltaan ja oletettavasti tilapäisesti, koska asumista osoittavia löydöksiä alueelta on niukanlaisesti.

Vakituisempi asutus on todennäköisesti peräisin 1000-luvun alkupuolelta ja ensimmäiset kirjalliset merkinnät siitä löytyvät vuodelta 1300, jolloin lempääläläiset ovat tehneet sopimuksen Värmälänkylän ja Kämmenniemenkylän rajoista.

Tarkemmat tiedot asutuksesta alkavat vuodesta 1540, jolloin tuli voimaan maalaki. Sen perusteella tilat merkittiin maakirjoihin. Teiskossa kirjattiin tuolloin olevan 42 kantatilaa, jotka oli merkitty kahdeksaantoista eri kylään. Maakirjojen mukaan Teiskon mainitsemisenarvoisia kyliä olivat tuolloin: Ahoi, Asuntila, Jutila, Kiimajoki, Kovero, Kulkkila, Kuoranta, Kuusniemi, Kämmenniemi, Leppälahti, Padustaipale, Pohtola, Saarlahti, Teiskola, Terälahti, Tuhria, Vattula ja Värmälänkylä.

Muitakin kylännimiä Teiskon myöhemmistä kartoista löytyy, ja kyliksi on luokiteltu aikoinaan – ja vieläkin -  myös Uskali, Paavola, Kaanaa ja Kapee, jonka Teisko sai vaihdossa luovutettuaan Länsi-Teiskon Kurun kuntaan 1950-luvulla.   

Ainakin vanhemmissa kartoissa on näkyvillä myös ”kyläkokoisella tekstillä”: Löytänä, Savonkylä (joka ei ole sama paikka kuin Savo) sekä Ukaa ja Vehokylä, jotka on tiettävästi mielletty oikeiksi kyliksi. Sen sijaan Taulakylä, Toijakylä ja Yrjölänkylä on nimetty ilmeisesti alueella sijaitsevan kantatilan mukaan ja maakirjoissa kyseiset tilat onkin sijoitettu suurempaan kyläalueeseen: Iso-Taulaniemi ja Toijala Padustaipaleeseen ja Ali-Yrjölä Jutilankylään. Kartoista löytyy nykyään oikein isolla painettuna myös Myllykylä ja Mäkikylä, jotka eivät tiettävästi ole koskaan varsinaiset kylän statusta saaneet – ovatpa vain olleet nimi myllyn sijaintipaikalle ja Mäkikylä-nimiselle talolle. Ja onhan tuota Viitapohjaakin toisinaan kyläksi kutsuttu...

Koulupiirijako 1900-luvun alkupuolella järjesti kylien rajat uuteen uskoon: lähes jokainen koulupiiri sisälsi osia useammasta kylästä, ja nykyiset – summittaiset – kylärajat noudattavatkin usein vanhoja koulupiirejä. Varsinaista ja alkuperäistä kylännimeä ei yleisessä käytössä kovin usein enää kuule. Harvempi varmaan mainitsee olevansa Tampereen Teiskon Velaatan Ahoista, jos kotipaikkaa kysellään…

Nykyisin Tampereen kaupunki kertoo Teiskossa olevan sen kaupunginosista neljä kappaletta. Teiskossa sijaitsevat pohjoisen alueen kaupunginosat ovat Kämmenniemi, Terälahti, Polso ja Velaatta. Näihin kaikkiin sisältyy useita vanhoja kyläalueita.

Polso-nimen taakse tosin kätkeytyy pääasiassa Kuorannan kylä, kuten sinne johtavan tien viitassa lukee. Sinne kulkevissa linja-autoissa puolestaan lukee Maisansalo, joten kutsukoon jokainen aluetta kuten tahtoo.

Viitapohja taas ei ole kylä, eikä kaupunginosa, vaan kaupungin luokitusten mukaan ydinkeskustan ulkopuolella sijaitseva keskuspalveluja sisältävä alue…

Ihan täällä Teiskon alueella käytössä ovat yleisesti seuraavat asukkaan kotipaikkaa osoittavat kylännimet: Kämmenniemi, Terälahti, Velaatta, Kaanaa, Ukaa, Kapee, Paavola, Pohtola, Vattula ja Viitapohja. Harvemmin kuultuja, mutta käytössä ovat myös Värmälänkylä, Asuntila, Kulkkila ja Jutila. Mutta kyllä ne muutkin kylät olemassa ovat…

Teiskon kartta 1540-luvulla.
Kantatilat merkitty mustilla ympyröillä.