Museon historiaa
 
Etusivu

Teisko-Seura

Seuran historia
Seuran toiminta
 Liity seuraan
 Myyntituotteet

Teiskon Museo

Ajankohtaista
Museon historiaa
Päärakennus
 Muut rakennukset
Kokoelmat, näyttelyt

Teiskon Joulu

Teiskon Joulu 2012
Lehden historia
Teiskon Joulu 1956-2011

 

 Teisko-Seuran yhtenä tavoitteena alusta saakka oli oman museon perustaminen. Museoesineiden kerääminen oli aloitettu jo ennen seuran perustamista, mutta varsinainen museon perustaminen viivästyi: etsimisestä huolimatta ei sopivaa tonttialuetta näyttänyt löytyvän, eikä varojakaan ollut.

Ensimmäiset vuodet museo toimi hajasijoitettuna: ensimmäisestä varsinaisesta museorakennuksesta kirjoitettiin lahjakirja 1957, ja niin siirtyi Kalmakurjen koskessa oleva ”Lahhoon mylly” seuran hallintaan museoimista varten. Kuutta vuotta myöhemmin osti seura myllärin pirtin ja jo sitä ennen oli yhteistoiminnassa seurakunnan kanssa rakennettu pieni rantamuseo Tapulilahden rannalle, josta seurakunnan omistama Peräkunta-kirkkovene ja Teisko-Seuran Näsijärvi-mallinen nuottakota ja ranta-aitta saivat sijoituspaikan.

Vuonna 1958 seura pystytti Unnekiven salmessa olevaan Kirvessaareen sissipäällikkö Rothin muistokiven ja seuralla oli myös valokuva-arkisto, joka sisälsi mm. Axel Tammelanderin ja Lauri Erkiön kokoelmat.
Vuosina 1966-1968 seuran toiminta keskittyi museohankkeen kypsyttelyyn, esineistön ja valokuva-arkiston kartuttamiseen sekä varojen keruuseen museosuunnitelman toteuttamista varten. Museoesineistön luettelointi tehtiin 1969 ja silloin esineitten säilytyspaikaksi saatiin Teiskon Manttaalisäätiön omistama entinen lainamakasiini.

Varsinaisen Teiskon Museon perustamiselle antoi vankan todellisuuspohjan sopivan tonttialueen löytyminen. Vuonna 1972 Teisko-Seuran hallitus tutki Koveron kylässä olevaa Kauniston tilan aluetta, mistä oli suunniteltu alun perin Keski-Teiskon urheilukentäksi. Riittävän suurena sen todettiin sopivan erinomaisesti monipuolisen museon perustamispaikaksi. Kuntaliitoksen yhteydessä alue oli siirtynyt Tampereen kaupungin omistukseen ja kaupunginvaltuusto myönsi Teisko-Seuralle vastikkeettoman käyttöoikeuden viidenkymmenen vuoden ajaksi kyseisen tilan 3,3 ha:n tontin käytettäväksi museotarkoituksiin.
Alkuperäinen museon kokonaissuunnitelma sisälsi alueelle sijoitettavat suurehkon talon talouskeskuksen rakennukset, torpan rakennuksineen, muutamia mäkitupa- ja muita tilattomien asuntoja, metsämuseo-osaston ja ryhmän niittylatoja.
Vuonna 1974 Teisko-Seura hankki omistukseensa Kalliovaarin pirtin, ruotusotamiehen pirtin, seppä Ilmarisen pajan, Vähä-Taulaniemen vanhan viljamakasiinin ja pienen pärehöylärakennuksen. Seuran omistuksessa oli myös Kivirannan tilalta saatu suuri viljamakasiini. Päärakennukseksi oli jo aiemmin kaavailtu vanhaa Iso-Kivirannan vieraspytinkiä ja tutkittaessa sen huomattiin rappeutumisesta huolimatta olevan pelastettavissa. Kun Tampereen kaupunginhallitus ojensi auttavan kätensä avustuksen muodossa, saatiin tämä Suomen Kulttuurirahaston hallussa silloin ollut rakennus Teisko-Seuralle vapaasti museoitavaksi. Rakennuksen siirto ja pystytys alueelle alkoi heti vuonna 1974 ja seuraavana vuonna se oli Teisko-Seuran 20-vuotisjuhlissa kunnostettuna ja ensimmäistä kertaa yleisölle avoimena.
Sen jälkeen on museon tontille pikku hiljaa siirretty myös muita seuran omistuksessa olleita ja hankkimia rakennuksia ja esineitä.

Museo järjestettiin uudelleen 1995, jolloin otettiin myös lisää ulkorakennuksia näyttelykäyttöön. Päärakennus kalustettiin asukkaille: isännälle, vanhalle ja nuorelle emännälle.
Perusnäyttelyn lisäksi alettiin pitää vuosittain museovastaava Irma Kulmalan ideoimia vuosittaisia teemanäyttelyitä, joiden pääaiheina ovat olleet mm. häät, ristiäiset, pula-aika, veteraanit ja lotat, esiliinat, radiot, lelut, juhlat, koulu ja metsästys ja kalastus.
Vuonna 1995 saatiin viimeinkin ison tien varteen Teiskon Museo -kyltti, ja Teiskon Museon esineiden luettelointi saatiin ajan tasalle vuonna 2005, jolloin juhlittiin Teisko-Seuran 50-vuotisjuhlien ohella Teiskon Museon 30-vuotista olemassaoloa.